Ensimmäinen vuosi lukiossa on takana. Anteeksi mitä? En ole oikeastaan tajunnut aiemmin... tai itse asiassa en ole edes tajunnut sitä, etten ole tajunnut. Mielenkiintoista.

Todistusta ei tullut, tietenkään. Jaksoraportin saisi hakea koululta jossain vaiheessa kesää, mutta mitä ideaa siinä on, kun numerot näkyvät netissäkin. (Ah, surkeita numeroita...) Jostain syystä isä päätti, että asia ei olekaan niin yksinkertainen, vaan yritti saada minua tulostamaan koko liudan. Yritin sanoa, että se on ihan turhaa, kaikki kurssivalinnat vain näkyvät, ei niistä mitään hyödy, eikä vielä edes ole tullut minkäänlaista arviointia parista kurssista. Eipä auttanut, ukko kirosi vähintään puoli tuntia ja yritti saada niitä tulostettua, kunnes lopulta kopioi kaiken muistioon, kirjoitti joka kurssin perään siitä saadun arvosanan ja tulosti moisen turhuuden. Sitten hän laski kunkin aineen kurssien keskiarvon ja lopuksi vielä lukuaineiden keskiarvon ja sanoi sen olevan hyvä, parempi kuin hänellä koskaan lukiossa. Selvä, sanoin minä, eikä pahemmin kiinnostanut. Huono se kuitenkin oli, mutta ehkä sitä saa vähän nostettua. Tai ehkei pitäisi edes yrittää, ennemmin keskittyä kirjoituksiin lukemiseen. Tai ehkä voisi jättää koulun kesken ja mennä töihin, jos niitä saisi, mutta kun kesätöitäkään en onnistunut hankkimaan. Ensi vuonna pakko saada.